Pitkästä aikaa omistajarotvake sai inspiraation blogin päivitykseen.
Wiljon kanssa olemme korkanneet tokouran enemmän vähemmän opettelun merkeissä. Kisoja meillä on jo takana 5, mutta ykköstulokset antavat odottaa itseään.
Omistajan kauhea kisajännitys ja herkkä koira eivät taida olla kaikista helpoin yhdistelmä... Huomasin sen taas tänään, kun 1,5 tunnin odottelun jälkeen oli oma vuoromme ja koira oli aaaaaivan lukossa. Se seurasi minua kuin kuollut lahna, ei osannut sivu-käskyä, ei maahanmeno-käskyä tai oikeastaan mitään muutakaan, vaikka hetki sitten kehän ulkopuolella kaikki oli mennyt suunnilleen täydellisesti. Pahin pelkomme - estehyppy oli ainut onnistunut liike, josta se 10 sitten tulikin. Yhteensä pisteet riittivät tällä kertaa 3.tulokseen.
Pari kertaa ykköstulos on ollut hyvinkin lähellä, mutta sitten taas kisakipsissä ollut ohjaaja on mokaillut koiran käskytyksissä niin, että ykköstulos on parhaimmillaan jäänyt 0,5 pisteen päähän. Kisakirjassa komeilee tällä hetkellä siis kaksi 3.tulosta ja kolme 2.tulosta.
Jos jollakulla muulla on ollut ongelmia koiran motivoinnissa, herkän koiran kanssa tai ohjaajan jännittämisessä niin otetaan mieluusti vinkkejä vastaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti