Vuonna 2009 Bywater-kenneliin syntyivät punaiset pojat Erkki ja Pentti. Luovutusikäiset pojat muuttivat uusiin koteihinsa n.10 km:n päähän toisistaan. Erkki nimettiin Neroksi ja Pentti Nicoksi.
Veljekset näkivät pentuaikana useasti toisiaan ja he olivat alusta asti kuin paita ja peppu. Leikkimieltymykset menivät pojilla yhteen ja suosiossa olivat niin jahtaus- kuin painileikitkin. Ulkoilimme metsissä, koirapuistoissa ja toisinaan kävimme kahlailemassa rannoilla. Nero uskaltautui reippaammin veteen mitä Nico, mutta kahlaaminen rantavedessä oli molemmista mukavaa... ja turkkien kuivaaminen omistajien housuihin...
Kahden reippaan uroksen kanssa piti koko ajan pitää mielessä, että jossain vaiheessa kaverisuhteet voivat kärsiä johtajuussuhteen selvittelyssä. Pojat kuitenkin taukojenkin jälkeen tervehtivät toisiaan yhtä iloisesti kuin aina ennenkin. Koirapuistoissa veljekset puolustivat toisiaan jos vieras koira yritti mennä häiritsemään toista kesken mahdollisten hoitotoimenpiteiden. Toinen seisoi kaverinsa edessä vahtien. Keppiä vedettiin kilpaa toinen toisessa päässä ja uusiin tuttavuuksiinkin tutustuttiin reippaasti yhdessä.
Oli Nico myös yhden viikonlopun hoidossa Neron luona ja hyvin oli elo sujunut kahden punaisen pojan kanssa.
Harrastuspuolella pojat pääsivät samalle pentukurssille ja seuraavaksi samalle toko-kurssille ja tätä nykyä treenaamme myös samassa toko-ryhmässä. Ryhmäläisillä oli alkuun hieman vaikeuksia erottaa veljekset toisistaan, vaikka meistä omistajista tuntuu, että pojat ovat aivan eri näköisiä! Tokoliikkeet pojilla on yhdessä hallussa: Nicon kaunis seuraaminen ja Neron hillitty paikkamakuu toisivat loistopisteet kokeista (jos sinne siis sais osallistua kahden koiran kanssa)! Yhdessä treenaaminen tuottaa toisinaan vaikeuksia, koska pojista olisi paljon kivempi leikkiä yhdessä. Onneksi he ovat alkaneet oppia, että treeni- ja leikkiaika ovat erikseen :)
Poikien ollessa nyt 2-vuotiaita he ovat edelleen parhaat kaverit, vaikka kummatkin ovat saaneet kotiinsa uudet koirakaverit. Minä olen hyvin iloinen, että veljesten yhteinen taival on saanut jatkua näin mukavissa merkeissä ja toivon, että se kestää poikien loppuelämän :)
P.S. Nicoa ja Neroa kutsutaan myös nimellä Äly ja Väläys (nämä kaikkien tuntemat piirroshiiret) ja olemmekin miettineet olisiko nimi enne... Bink & Bram vs. Pink(y) & the Brain?? ;)
Kiva, että välit on säilyneet hyvinä! :) Aksu tuli kaikkien kanssa toimeen juuri sinne jonnekin kahden vuoden kieppeille asti. Sen jälkeen alkoi urosten kanssa oleminen tökkiä.
VastaaPoistaTotta, minustakin on todella hienoa, että veljekset voi temuta keskenään kaikessa rauhassa eikä tarvitse pelätä reikiä... Kumpikaan ei ole pehmeimmästä päästä, että varmasti menisi tappeluksi jos toinen lähtisi haastamaan. Nico tappelee todella vähän muiden koirien kanssa, mutta nimenomaan urosten kanssa pari kertaa ottanut yhteen...
VastaaPoistaMinäkin olen oikein iloinen, että pojat tulevat edelleen toimeen ja toivotaan, että se jatkuu koko heidän elämänsä samalla tavalla. On ollut mukava seurata veljesten kasvua ja saada jutella koiramaisista ja vähän muistakin jutuista omistajan kanssa.
VastaaPoista